PAHA SETÄ JUPISEE

Aluevalvontavirasto kielsi Olut- ja viskiexpolta viski-sanan käytön nimessä.

Samalla kiellettiin viski-sanan käyttö kahdelta aiheesta bloganneelta harrastajalta.

Ihan vaan puhtaasti vittuillakseni ja ollakseni ns. outlaw, kirjoitan tähän blogiin sanan viski.

100 kertaa.

Ja lähtee:

Viski

Se olis huomenna nokka kohti kotia. Viikko hikoiltu Katalonian auringon alla, lämpötila joka päivä vähintään suomalaisittain hellelukemat 25C.

Stefanin järkkäämä Rock'n'Roll Holidays alkoi keskiviikkona, mutta osallistuminen niihin jäi meidän osalta aika vähäiseksi. Ei vaan jaksanut, me on lomailtu.

Maanantai ja tiistai pyörittiin Barcelonassa, jossa törmättiin myös Iraan ja Jateen, kiitos kahviseurasta.

Maanantaina saatiin 5 tuntia kulutettua Barcelonan eläintarhassa, suosittelen. Kissapedot makoilivat jossain varjoissa, eikä ihme, mutta muutoin eläimet olivat liikkeellä, etenkin apinat.

Kaikenkaikkiaan siisti ja käymisen arvoinen paikka. Lapsiperheillekin. Eläimillä tuntui olevan tarpeeksi tilaa ja virikkeitä. No, olisihan se luonnossa toista, mutta...

Yö vietettiin vanhassa kaupungissa pienessä hotellissa. Huoneeseen mahtui juuri ja juuri parisänky. Eipä sitä Wi-Fi yhteyden lisäksi paljon muuta yhdeksi yöksi tarvinnutkaan. Paitsi vessan.

Näitä pieniä hotelleja/hostelleja oli vanhassa kaupungissa enemmänkin. Ovat edullinen tapa yöpyä Barcelonassa, kun muistaa että sijainti on juuri siellä missä tapahtuu.

Josta puheen ollen, illalla ja yöllä kaduilla kaupataan kylmää olutta n.1€ hintaan. Oluessa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta kannattaa muistaa että sitä myyvillä ei ole käytössä kylmäkaappeja, vaan ne viillennetään viemäreissä. Tästä nimitys "sewer beer". Eli ostaa voi, mutta ennen juontia tölkkiä on paree huuhtaista jossakin.

Tiistaina pienen poukkoilun jälkeen aloimme metsästää vuosi sitten näkemättä jäänyttä Rock-museota. Netistä löytyi osoitteet ja kaikki muu, mutta sitten tulee se mutta. Ensin taksikuski ei löydä osoitetta, eikun auto seis ja kävellen etsimään. Ei näy, joten viereisen hotellin respasta kyselemään. Ei tietoa koko museosta. Yksi ukko neuvoo tuonne ja toinen tänne. Menimme tänne ja hoksattiinkin että osoite on isoon ostariin. No sinne. Ylläri-pylläri, museo oli suljettu. Kaputt. Finito.

Vittu.

Oli ostarin katolta sentään edes mukavat näköalat.

Tämän jälkeen nokka takaisin Calellaan. Jossa siis olimme jo su-ma välisen yön.

Barcelonan keikka vetäistiin yhdellä pikkukassilla ilman matkalaukkuja.

Tiistai-illasta muistan sen että hotellilla tapasimme Natashan ja siirryimme yhdessä Golden Glovesiin. Paikallinen heavy/hard rock luola. Siihen ne muistikuvat sitten kokolailla jäävätkin. Ilta oli teemalla Gonna drink myself drunk, tehtävä onnistuneesti suoritettu.

Loistava baari. Käykää jos satutte kulmille.

Calellan osuus viikosta on ollut sitä jo mainittua lomailua. Haahuiltu kaupungilla, syöty missä huvittaa, otettu oluet/siiderit kun siltä tuntuu.

Ja otettiin aurinkoakin, joo.

Puoli tuntia altaan reunalla, puoli tuntia.

Voi perse.

Ja Taru sai pidempäänkin pysyvää väriä.

Esitelkööt itse lopputuloksen.

Viimeinen ilta ja piti lähteä bileisiinkin.

No, ei jaksettu. Vaan eipä saanut olla huoneessa rauhassa kun ulkoa kuuluu melkoinen metakka. Kirjoitan tätä paikallisella Placa Catalunyalla, pieni tori keskellä kylää. Täällä on kai koko asujaimisto ja lavalla paikallinen Trio Erektus vetää keikkaa jo neljättä tuntia.

Kakarat höntsää futista ja mummot strollaa huonoja Elvis covereita.

¡Muy bueno!